AMK:t ratkaisevassa asemassa osaajapulan lievittämisessä

6.4.2018

Maamme hallitus kokoontuu kautensa viimeiseen kehysriiheen tulevalla viikolla. Vaikuttaa siltä, että hallitukselta löytyisi vielä tahtotilaa vauhdittaa kilpailukykyämme muun muassa työllisyyttä edistävillä toimilla sekä lisäämällä keinovalikoimaa talouskasvun nopeuttamiseksi.

Työelämälähtöiseen korkeakoulutukseen, siis tutummin sanottuna ammattikorkeakoulutukseen, panostamalla voimme vastata näihin haasteisiin. Ammattikorkeakoulut ovat erittäin vetovoimaisia hakukohteita, ja niistä valmistuu vuosittain noin 27 000 osaajaa eri ammattialoille, kuten insinööreiksi, tradenomeiksi ja sairaanhoitajiksi. Tilastojen valossa noin 90 prosenttia amk-opiskelijoista työllistyy vuoden sisällä valmistumisestaan. Tutkintojen tuottama osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeisiin, koska niiden osaamistavoitteet määritellään yhdessä työelämän kanssa.

Kannustamme hallitusta suuntaamaan kunnianhimoisia toimia ammattikorkeakoulutukseen tulevassa kehysriihessä. Ammattikorkeakoulujen tuottamaa hyötyä yhteiskunnalle ei vielä ole koko laajuudessaan nähty – tai edes tunnistettu!

Hyvä hallitus, näiden kolmen teeman puitteissa pääsette hyvin alkuun kehysriihessä:

1. Osaamista uudistamalla työikäinen väestö kiinnittyy entistä pysyvämmin työelämään

Myös me olemme huolissamme siitä, että monilla yrityksillä on osaajapula. Meillä on yhä suurempi joukko koulutettua aikuisväestöä, joiden koulutus ja osaaminen eivät enää vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö uutisoi työvoimapulan laajentuneen uusiin ammatteihin (2018: 40 ammattia, 2017: 24 ammattia). Työikäisten osaamista on tarve päivittää hyvinkin nopealla aikataululla.

Ammattikorkeakoulut ovat luotu vastaamaan työelämän tarpeisiin, joten ne ovat myös luonnollinen väylä työikäisen väestön osaamisen päivittämiseen. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta on pikaisesti koottava yhteen ja keskitettävä yhteisen alusta alle, Opintopolku.fi–sivustolle. Sitä kautta niin työntekijät kuin työnantajat löytävät helposti ja kootusti koulutustarjonnan yhdestä paikasta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta on pystyttävä tarjoamaan työvoimakoulutuksena myös korkeakouluissa. Esimerkiksi muuntokoulutuksena annettavien opintojen tai avoimessa paketoitujen opintokokonaisuuksien avulla voidaan päivittää korkeakoulututkinnon omaavan henkilön osaaminen työelämän tarpeita vastaavaksi.

Aikuisväestöllä on oltava mahdollisuus hyödyntää ammattikorkeakoulutusta osaamisensa lujittamisessa jo tämän hallituskauden aikana. Ilman lisärahoitusta tätä tehtävää ei ammattikorkeakouluissa pystytä täyttämään. Vastuuta osaamisen kasvattamiseen tai sen uudelleen kohdentamiseen on kannettava yhdessä yksilön, työnantajan ja valtion kesken.

2. Osaajien saatavuus taataan opetuksen kehittämisellä ja siihen panostamisella

Pysyäksemme mukana globaalissa koulutustarjonnan kilpailussa meillä Suomena ei ole mahdollisuutta enää levätä. Korkeakoulutuksen laadun ylläpitäminen tarvitsee rahoitukseen korjausliikkeen.

Suomen Kuvalehti uutisoi pari viikkoa sitten koulutukseen kohdistuneista mittavista leikkauksista. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on nyt viidenneksen pienempi (n. 777 miljoonaa euroa) kuin mitä se oli vuonna 2012 (n. 970 miljoonaa euroa). Tämä tarkoittaa indeksijäädytyksen kanssa noin 250 miljoonan euron vähennystä jokavuotiseen rahoitukseen. Samaan aikaan panostukset tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen ovat vähentyneet mittavasti ja yleinen kulutaso on noussut.

Ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet sopeutumaan vähentyviin resursseihin lisäämällä yhteistyötä ja poistamaan päällekkäisiä toimintoja, vähentämällä tilakustannuksia ja myös lopettamalla koulutusohjelmia. Henkilöstökulut ovat kuitenkin olleet yksi keskeisimmistä säästökohteista. Ammattikorkeakoulujen henkilöstöä on vähennetty noin 15 prosenttia vuosien 2012–2017 välillä, joista jopa kaksi kolmasosaa on opetushenkilöstöä. Samaan aikaan opiskelijamäärät eivät ole merkittävästi vähentyneet. Lähiopetukseen ja ohjaukseen varattua opetusresurssia on pienennetty jopa 40 prosenttia. Nämä säästötoimet eivät voi olla heikentämättä koulutuksen laatua.

3. Ammattikorkeakoulujen osaaminen vahvistaa alueen ja yritysten kilpailukykyä

Ammattikorkeakoulutuksen TKI-toiminnan tukemiseen on valtion osoitettava merkittävästi enemmän rahallista tukea. Ammattikorkeakoulujen kehittämistyö yhdessä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa vahvistaa merkittävästi suomalaista kilpailukykyä. Vuonna 2015 noin 260 TKI-ympäristöä tuottivat ammattikorkeakoulujen, elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa yhteistyössä uutta tietoa ja osaamista.

Ammattikorkeakoulujen painopisteenä on soveltava työelämäläheinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Se perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tieteellisen tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen. Tästä syystä ei ole perusteltua, että ammattikorkeakoulut kilpailisivat samoista rahoista yliopistojen tiedepohjaisen tutkimuksen kanssa. Siksi ehdotamme, että hallitus selvittää BusinessFinlandin mahdollisuuksia kehittää ja suunnata rahoitusinstrumenttejaan soveltavaan, kilpailukykyä parantavaan ja työelämää kehittävään tutkimukseen.

Katri Manninen ja Mikko Valtonen, Insinööriliiton erityisasiantuntijoita
Hannele Louhelainen, OAJ:n erityisasiantuntija
Mikko Vieltojärvi, TRAL:n erityisasiantuntija

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 18.9.2018

Oulun ammattikorkeakoulun ralliautoprojektissa kehitetään uudenlaisia rakenteita ja anturidatan pilvilaskentaa.

Artikkelit 6.9.2018

Työministeri Jari Lindström on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan kilpailukieltosopimusten rajoittamista lainsäädännöllä. Kilpailukiellot alkavat olla arkipäivää.

Artikkelit 5.9.2018

Työpaikalla puhutaan muun muassa perhe-elämästä, jos näyttää siltä, että se häiritsee työssä jaksamista.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.