Akava kaksinkertaistaisi EU:n investoinnit osaamiseen

6.3.2018

Akava vaatii tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan kohdistettavien varojen kaksinkertaistamista 160 miljardiin euroon tulevassa EU:n budjetissa. Osaaminen ja innovaatiot ovat Euroopan unionin tärkein kilpailutekijä.

Euroopan komissio julkisti helmikuussa tiedonannon unionin tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Akavan mielestä EU:n on osoitettava tulevalla rahoituskehyskaudella, että se perustuu edelleen osaamiseen ja innovaatioihin.

– EU:n on kannustettava jäsenmaita lisäämään innovaatiotoimintaa ja kehitettävä yhteistyötä jäsenmaiden välisissä tutkimusverkostoissa. Teollisuuden ja palveluiden nivoutuessa entistä enemmän toisiinsa Euroopan on pystyttävä luomaan edellytykset, joilla toimialat voivat uudistua ja kasvattaa arvonlisäystä innovaatiotoiminnalla. On tärkeää vahvistaa rahoitusta ja voimavaroja yritysten yhteistyön lisäämiseksi, sanoo Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

Akava vaatii, että seuraavalla rahoituskaudella EU luo maailman johtavan tutkimus- ja innovaatiokeskittymän. Varsinkin EU:n tutkimuksen puiteohjelma Horisontti 2020 on ollut tärkeässä asemassa tutkimuspanostusten kasvattamisessa ja eurooppalaisen yhteistyön lisäämisessä.

Vuorenkosken mukaan Suomella on puheenjohtajamaana vuonna 2019 loistava mahdollisuus korostaa osaamisen merkitystä Euroopalle, kun maamme johtaa EU:n rahoituskehyksistä käytäviä neuvotteluja.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa tki-toimintaan

21.9.2018 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt ammattikorkeakouluille viiden miljoonan euron valtionavustukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Avustus on kuitenkin pieni verrattuna leikkauksiin. Avustusta myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Hallitus päätti budjettiriihessä varata myös vuodelle 2019 vastaavaan rahoituksen.

Koulutusmäärien kansallinen sääntely halutaan säilyttää

21.9.2018 Viisi akavalaista liittoa pitää ehdottoman tärkeänä, että korkeakoulujen koulutusmäärien kansallinen sääntely säilyy eikä sitä hajauteta ympäri Suomea yksittäisten korkeakoulujen päätettäväksi. Insinööriliitto, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto painottavat, että sääntelyn tulee perustua pitkäjänteiseen osaamis- ja työllisyystarpeiden ennakointityöhön.

Osaajia tarvitaan lisää yhä useammassa ammatissa

20.9.2018 Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa 48 ammattia. Vuodentakaisessa arvioinnissa työvoimapula-ammatteja oli 32. Kaksi vuotta sitten työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tarkastelussa olleesta reilusta 200 ammatista vain 15 ammattia. Ammattibarometri perustuu te-toimistojen arvioihin elo-syyskuulta 2018. Rakennusalalla kärsitään erityisesti työnjohtajien ja rakennusinsinöörien pulasta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

4/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 42.